Alushame

Turnyyripuku tuntuu edistyvän melkein järjestelmällisesti! Johtunee kai siitä, että aloitin tavanomaisesta poiketen hameista. Joka tapauksessa valmiina ovat jo turnyyri ja alushame. Viime postauksessa pohdin turnyyrikauden alushameiden rakennetta ja päädyinkin sitten melko historialliseen konstruktioon. Etukappaleessa on muotolaskokset ja takakappale kootaan nauhakujan avulla vyötärölle. En kuitenkaan löytänyt mistään sopivaa pitsiä, joten jätin helman koristelun lopulta kokonaan pois. Saattaa olla, että lisään helmaan myöhemmin samasta kankaasta röyhelön, mutta loppujen lopuksi alushame on alushame, eikä siis näy vaatteiden alta, joten miksi viitsiä koristella sitä? :D (ruma helmakäänne kyllä tuntuu huutavan röyhelöä peitokseen)

Satiini on niin ohutta, että musta turnyyri näkyy läpi :-O 

Etukappale on hiukan kellotettu, takaosa sen sijaan yksinkertaisesti vain suorakulmio. Yritin tehdä tämän mahdollisimman vähillä saumoilla, koska tässä kankaassa ne vain vetäisivät tai jäykistäisivät. Seuraavalla kerralla olen sen verran viisaampi, että teen takakappaleestakin vyötäröltä kapeamman, sillä näinkin ohuesta kankaasta tehtynä takakappale vain juuri ja juuri poimuttuu vyötärölle. Tätä voisi sitten hyvinkin käyttää ohuissa kankaissa myös hameen tai mekon helman kaavana.

Hame on alusta loppuun käsin ommeltu, huolittelin jopa ensimmäistä kertaa kankaan reunat! Vei aikaa, mutta toisaalta käsinompelu on nukkekoossa koneompelua rentouttavampaa.

Otan aika usein kuvia keskeneräisestä vaatekappaleesta ja sen tekovaiheista, mutta niitä tulee harvoin postailtua. Tällä kertaa, johtuen hienosta, mutta hankalasta kankaasta ja pyrkimyksestä huoliteltuun lopputulokseen, käytin tavallista enemmän aikaa tekniikoiden ja rakenteiden miettimiseen ja toteutukseen, joten laitan tänne rakennekuviakin.

Leikkasin satiinin lakanakankaan kanssa, mikä esti sen liukumisen leikkuuvaiheessa -näppärä konsti 

Hame nurjalta ennen helman ja vyötärön kääntämistä

Nauhat on ommeltu sivusaumoihin, eikä takana ole saumaa vaan pelkkä neliskulmainen halkio 

Yleisesti ottaen puvun muoto tähän asti on oikea, hameitahan tulee vielä kaksi lisää. Tästä tulee varmaan jonkinlainen hybridiversio aikakauden eri tyyleistä, kuten aina kun yritän ensimmäistä kertaa jotain uutta tyylikautta (muistanette rokokoopuvun). Tekiessä kun oppii paitsi ompelua ja kaavoitusta, myös pukuhistoriaa ja usein puvun edetessä huomaa alkuperäisen suunnitelman olevan epähistoriallinen tai toimimaton.

Seuraavaksi on vuorossa hame, sitten päällyshame, jakku, hattu ja mahdollisesti viitta. Hameen teen sileäksi alushameen päälle, mitä nyt taakse täytyy varmaan tehdä muutama laskos, sillä kangas on liian jäykkää poimutettavaksi. Helmaan tulee näillä näkymin laskoksia ja pitsinauha.

Nenni

Turnyyri x2

Taas se on se koeviikon inspiraatio :) Ajattelin siis dokumentoida vähän viimeaikaisia tekeleitäni ja pakoilla samalla kokeisiin lukemista. Kyllä nukkeilu aina trigonometriset funktiot voittaa.

Pitkään mielessä ollut turnyyripuku sai viimein ensimmäisen osansa, turnyyrin. Itse asiassa kaksi, sillä en ollut tyytyväinen ensimmäiseen. Kaikki nukkekokoiset turnyyriviritelmät, joihin olen netissä törmännyt, ovat "tyynymallia", joten ajattelin sen olevan toimivin ratkaisu. Aliarvioin kuitenkin täytteen määrän ja omastani tuli turhan lättänä. Turhautuneena päätin kokeilla jotain täysin erilaista. Päädyin "vannemalliin", joka on paitsi historialliseti korrekti myös paremmin tulevan mekon tyyliin sopiva. Otin mallia tästä tutoriaalista ja turnyyristä tuli, no ei ihan valtava, mutta iso.

Näissä kuvissa turnyyrin alla on joku vanha "bilemekko", todiste siitä, että tein nukeille joskus tavallisia vaatteita :-o Kunhan löydän jostain tarpeeksi ohutta valkoista puuvillaa, täytyy tehdä sellaiset 1800-luvun alushousut.

Tyynymalli, mekko on kuvausrekvisiittaa, eikä liity pukuun

Vannemalli

Ja tällähän ei sitten istuta XD

Saa nähdä kumpi näistä tulee lopulliseen asuun. Ensimmäinen on kauhean vaatimaton, jälkimmäinen taas mahdollisesti liian iso. Täytyy tehdä alushame ja katsoa sitten, mutta todennäköisesti päädyn vannemalliin. Ei tyynymallikaan hukkaan mene, sitä voi todennäköisesti käyttää 1700-luvun lopun puvuissa, kuten robe à l'anglaisessa, jos sellainen tulee joskus tehtyä. Tai muuten vaan puvuissa, jotka kaipaavat hiukan kohotusta taakse.

Vannemalli solmitaan vanteiden päässä olevilla nauhoilla muotoon.

Sitten vähän itse puvusta. Idea on ollut jo vuosia, mutta vasta vähän aikaa sitten löytyi kangas ja aivan äskettäin pitsi.

Teen mahdollisesti kaksi yläsosaa, koska en osaa valita 1870- luvun ja 1880-luvun tyylien välillä

Kuva ei ihan vastaa todellisuutta, kangas oikeasti on ruskeampi ja siinä on pieniä raitoja.

Kaula-aukkoon ja hihoihin tuleva koristenauha on tiedossa, mutta vielä ostamatta.

Alushame on sitten seuraava operaatio. Olin ajatellut tehdä sen valkoisesta superohuesta satiinista, jonka ostin vuosia sitten alushamekankaaksi. Se on toivottoman sähköistä ja siten käyttökelvotonta leveisiin hameisiin, mutta tähän alushameeseen tarvitaan jotain todella laskeutuvaa. Kuitenkin tutkiessani The Met:n kokoelmia, opin muutamia uusia asioita aikakauden alushameista. 

1. Materiaali 

Kaikki löytämäni turnyyrikauden alushameet olivat ohutta puuvillaa, eivätkä silkkiä, jota satiinini yrittää leikkiä. 

 2. Vyötärökonstruktio

Yleinen tyyli oli näköjään kaarroke tai pelkästään muotolaskokset niin, että hameen yläreuna on juuri vyötäröllä, ei välttämättä erillistä vyötärökaitaletta. Takakappaleen leveys on koottu vyötärölle nauhakujan avulla ja hame aukeaa takaa keskeltä.

3. Koristelu

Eipä löydy alushametta, jossa ei olisi koristeita. Pitsiä, laskoksia, röyhelöitä, kuitenkin hillitysti ja vain helmassa n. polven alapuolelta alkaen. Siispä metsästämään jotain tarpeeksi ohutta ja pehmeää pitsiä satiinin kaveriksi. 

No jaa, on sitä ennenkin jouduttu tekemään kompromisseja historiallisten faktojen ja nukkekoon vaatimusten välillä. :-D   

Nenni

Mustasukkainen

Tein sukkia! Kahdet ylipolvenmittaiset mustat viktoriaanis-edvardiaaniset ja yhdet täyspitkät ihonväriset, jos vaikka joskus saisin tehtyä niitä 20-luvun mekkoja. Mustat ovat varautumista kauan suunnitelmissa olleeseen turnyyripukuun ja Downton Abbey -tyylisiin vaatteisiin.

Tietenkään minulla ei ollut yksiäkään rikkinäisiä valkoisia sukkahousuja/legginssejä (kun en niitä pahemmin käytä), mikä on harmi, sillä nukkejeni pukuvarasto on pääasiassa ajalta 1750-1850, joten valkoiset sukat ovat ne, joita oikeasti tarvittaisiin. Ihan älytöntähän sukkien tekeminen on muutenkin, kun eiväthän ne näy mihinkään pitkien helmojen alta... (ja tämähän on syynä siihen, että nukeillani on jatkuva alusvaatepula XD)

Nenni

(Mitä blogger muuten tekee kuville? Viime postauksenkin kuvista se teki kauhean suttuisia ja valjuja. On se kiva nähdä ensin kauhea vaiva kuvaamisessa ja kuvien käsittelyssä ja huomata sitten, että nettiin lataaminen turmelee ne...)

Kotiopettajattaren puku

Hiphei, jouluvalmistelujen ohella tuli ommeltua ja tuloksena Jane Eyre-mekko on nyt valmis! Tästä tuli lopulta sitten jotain 1830- ja 1840-lukujen vaihteesta. Vielä kun saisi tehtyä bonetin ja viitan ja tulisi lunta niin pääsisi ulos kuvailemaan. Ja olisihan se hyvä, jos aurinkokin joskus näyttäytyisi, tämä pimeys tekee hulluksi!

Yläosan kaava on tämä, johon tein kuitenkin joitain muutoksia. Helma ja hiha oman kaavan mukaan. Miehusta on vuoritettu, selässä nepparit. Mekko on kokonaan käsin ommeltu.

Olen todella tyytyväinen tähän mekkoon. Se on historiallisesti korrektein, parhaiten istuva, helpoin pukea (joskin toinen hiha on hieman liian tiukka) ja yksityiskohdiltaan siistein kaikista tekemistäni nukenvaatteista. Inspiraation lähteenä ollut Kotiopettajattaren romaani näkyy myös lopputuloksessa. Puku on liian hieno tavallisen palvelijan/köyhän naisen asuksi, mutta liian yksinkertainen varakkaalle naiselle (ainakin nuorelle sellaiselle). Vaikka Janella ei romaanissa kotiopettajattarena toimiessaan ole kuin musta villapuku, musta silkkipuku ja vaaleanharmaa puku "kaikkein parhaimpiin tilaisuuksiin", voisi hänelle hyvinkin kuvitella myös tämänkaltaisen vihertävänruskean puvun.

Kuvissa mekon alla on jokin aika sitten tekemäni "yleisalushame". Tuskailin pitkään mekon helman kanssa, ja olin varma, että se tarvitsee alleen alushameen, mutten tiennyt millaisen. Sitten kokeilin tätä joutilaana lojunutta alushametta ja se teki tehtävänsä. Itse asiassa se muistuttaa jonkin verran 1830-luvun varhaisia krinoliineja, topattuja alushameita, joissa ei vielä ollut vanteita. Nukkekoossa tosin yksinkertainen lakanakangas riittää jäykkyydeltään :) Hame on ommeltu koneella, malli kartiomainen ja takana yksi neppari. Siinä on tarkoituksellisesti hiukan laskettu vyötärö, jotta vyötärölle ei tulisi liikaa kangaskerroksia nukkea "lihottamaan". Seuraaviin alushameisin voisi tehdä vieläkin matalemman vyötärön. Saa nähdä kuinka tämä tulee palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan yleisalushameena, sillä se on todennäköisesti liian leveä empirepukuihin ja liian kapea rokokoopukuihin.

Nenni

Korsetti

Nukeille ompelun paras puoli on siinä, että voi toteuttaa vaatekappaleita, joita ei itse voisi ikinä käyttää (olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla korsettia) ja vielä lähes olemattomilla materiaalikustannuksilla. Siksipä nukkeni omistavat vain muutamia tavallisia vaatteita, niiden tekeminen kun on niin tylsää... 

Korsetit ovat aina kiehtoneet minua. Kaksi vuotta sitten olin innoissani tekemässä ensimmäistä historiallista pukua, johon kuului tietysti myös korsetti. En tiennyt mitään materiaaleista, rakenteesta, kaavoituksesta tai varsinkaan luuttamisesta, joten lopputulos oli sen mukainen. Hirvittävä. Yritin unohtaa kureliivit lopullisesti. Viime kesänä päätin kuitenkin yrittää uudelleen, tällä kertaa 1700-luvun mallia ja uutta, ei itse piirrettyä kaavaa. Se onnistui hyvin, mutta meni vielä toinen vuosi, ennen kuin uskalsin yrittää uudelleen viktoriaanista korsettia.

2010 vs. 2012

Materiaaleina käytin puuvillasatiinia ja ohutta polyestervuorikangasta. Tein eteen hakas-nappi-mikälie -kiinnityksen rautalangasta ja helmistä helpottamaan pukemista. Luina käytin muovisuikaleita, jotka ovat itse asiassa marmeladipurkin muovikansista leikattuja :)

Tämä on oikeastaan vasta prototyyppi ja tarkoitus olisi tehdä vielä toinen samalla kaavalla, mutta eri kankaasta.

Nenni

Rokokoota... ainakin melkein

Nyt taitaa olla ensimmäisen ompelupostaukseni aika. Tällä hetkellä ajankohtaisin projektini on barbikokoinen rokokoo-asu, tai sitä sen ainakin alun perin piti olla.

Yleisesti ottaen olen aina ollut kiinnostuneempi 1800-luvun kuin 1700-luvun muodista, ja olen edelleenkin. Idea tähän asuun tuli oikeastaan Muffinilta, josta rokokoo-muoti paniereineen, valtavine takamuksineen ja peruukkeineen on aina ollut "jännää". Jostain syystä halusin kokeilla jotain uutta ja erilaista, aloin ahmimaan tietoa tästä kummallisen aikakauden kummallisesta tyylistä.



Tästä lähdettiin...

Kankaaksi olin ajatellut jotakin pienikuvioista ja vaaleaa, mieluiten kukikasta, mutta tietenkään sellaista ei löytynyt. Sitten muistin erään huivini, jota en ollut koskaan käyttänyt, koska se ei sopinut tyyliini ja oli lisäksi epämielyttävä käytössä kovien metallilankakoristeidensa takia. Siitä tuli sitten mekkokangas, alushameen ja koristeet tein kullanvärisestä vuorikankaasta. 

...tähän asti ollaan päästy

Toinen insipiraationlähteeni oli kuvissa näkyvä nukke. Se oli alunperin joku Tuhkimo-nukke, selässä lukee Simba. Vajaa kaksi vuotta sitten kyllästyin sen kasvoihin, ja maalasin huulet ja kulmakarvat uudelleen ja parantelin silmiä. Nuken hiukset ovat aina olleet erittäin huonolaatuiset ja vuosien saatossa menneet aivan hirveään takkuun. Selvitin hiukset, mutta ne sojottivat edelleen joka suuntaan. No, pinni pitämään sitä pehkoa kasassa ja tadaa: rokokoo-tyylinen kampaus oli valmis. Lisäksi nuken vartalo oli kuin 1700-luvun korsettiin valettu ja iho, etenkin kasvoissa (raajat, keskivartalo ja pää ovat kaikki eri sävyiset) vaalea kuin lumi, mitä pidettiin entisaikoina  mitä kauneimpana ihonvärinä. 

Panierit

Alushame

Asun vanhimpia osia ovat panierit, jotka siis luovat hameen muodon. Ne tein jo kesällä. Mekko on sen sijaan tämän talven tuotoksia. Ylä- ja alaosa ovat itse asiassa erilliset, päätin kokeilla vaihteeksi tällaista. Miehusta on vuoritettu.    

Puvusta ei kuitenkaan tullut aivan niin rokokoo, kuin olin suunnitellut. Alun perin olin ajatellut tehdä sellaisen "perus rokokoo-mekon", joka siis on sivuilta leveä ja edestä ja takaa litteä. Se osoittautui kuitenkin nukkekoossa liian vaikeaksi, nimittäin saada kangas laskeutumaan edestä ja takaa suoraan ja sileästi, joten hameesta tuli sitten huomattavasti pyöreämpi. Toinen ongelma oli saada päälyshameen etureunat suoriksi, ne kun tahtoivat aina aaltoilla. Ja kaula-aukko. Kaavoitin koko puvun itse (minullahan ei ole mitään koulutusta asiaan), yläosassa kävi joku mitoitusvirhe ja kaula-aukosta tuli enemmän venepääntie kuin neliö. Tuon voisi vielä periaatteessa korjata, mutta oikeastaan pidän siitä näinkin.

Ei ihan neliö

 Asu on jonkinmoinen kummallinen sekoitus 1750-, 60-, 70- ja 80-lukujen tyylejä + tyyliin kuulumaton pääntie. Vielä pitää lisätä alushameen helmaan röyhelö ja miehustaan rusetit yms. koristeet, kääntää molempien hameiden helmat ja ommella hakaset ja napit.   

 

Kiitos kun jaksoit lukea koko jutun :)

Nenni